En todellakaan ollut katsomassa mitään hevosta keväällä, Kaapokin oli tulossa meille takas kun Jonna sen osti. Samoihin aikoihin ku Kaaposta tehtiin kauppoja laitto Tiia mulle facebookissa linkin suokkivarsasta ja tuumas, et tässä sulle ;)
Hetken ilmoitusta luettuani laitoin kasvattajalle viestiä ja kyselin varsasta, siinäkin vaiheessa tuumasin vielä, etten ole suunnitellut ostamista. Parin päivän päästä laitoin uudestaan viestiä, pakko olis mennä varsaa kattoon ja kun selvisi, että asuu lähellä Niinisaloa jonne oltiin viikonloppuna menossa sovein tulevani käymään.
Moni jo ehkä huomanut, että mustat hevoset on mun juttu ja voiko olla koukuttavampaa kun hyväsukuinen musta suomehevosvarsa! Voin paljastaa, että tiesin tekeväni kaupat varsasta jo matkalla sinne, ennenkuin olin sen livenä nähnyt ;) ja niin kesäkuun alussa tiesin orilaitumelta tulevan meille oma varsuli, Aavetanssi.
Lisää Aaveesta myöhemmin!
tiistai 14. lokakuuta 2014
maanantai 21. heinäkuuta 2014
Kesä ja kärpäset
Tosin tänä kesänä ei ole paljon kärpäsiä näkynyt, johtuuko se siitä etten ole tallilla käynyt paljon ollenkkaan vai jostain muusta, en tiiä.
Erinlainen kesä jälleen kerran, viime kesänä en kenttäkisoissa ollut kuin hoitamassa tai toimihenkilönä, samalla linjalla jatketaan tänäkin vuonna (paitsi etten ole raskaana).
Pojat kasvaa vauhdilla, Joona opettelee uimaan ja on niin iso poika jo, 4-vuotias <3 Jose, melkein 8kk opettelee uusia asioita, tällä viikolla keksi miten voi nousta ylös polvilleen, ei taida mennä kauan ku nousee kokonaan ylös.
Mä ratsastan silloin tällöin, en mitenkään säännöllisesti ja on oikeasti aika hassua ettei oo mitään tarvetta mennä tallille joka päivä. Kaapo ja Livi on vielä laitumella, ovat näillä näkymin elokuun loppuun jos vaan ruokaa riittää.
Jansu ja Leevi muutti takas kotia 3 viikon Lohtajan keskustassa olon jälkeen pari viikkoa sitten. Jansu on nyt saanut vaan olla, kirkolla ollessa liikkui melkein joka päivä. Tulevalla viikolla saa kengät, niin pääsee takas töihin. Samoin Kaapo ja Livi tullaan laittaa kenkään. Kaapolla olisi ajatus alkaa kohtapuolin vähän tekeen jotain, on aika tuhdissa kunnossa kun on vaan laiduntanut :D
Kolme steward harjoittelua oon kerenyt tehdä, enään kaksi jäljellä niin saan sitten anoa itselleni steward-oikeudet!
Kuvia en taas tähän tylsää, "ei päätä,ei häntää" , tekstiin saa, kaikki hyvät kuvat kun on puhelimessa.
Erinlainen kesä jälleen kerran, viime kesänä en kenttäkisoissa ollut kuin hoitamassa tai toimihenkilönä, samalla linjalla jatketaan tänäkin vuonna (paitsi etten ole raskaana).
Pojat kasvaa vauhdilla, Joona opettelee uimaan ja on niin iso poika jo, 4-vuotias <3 Jose, melkein 8kk opettelee uusia asioita, tällä viikolla keksi miten voi nousta ylös polvilleen, ei taida mennä kauan ku nousee kokonaan ylös.
Mä ratsastan silloin tällöin, en mitenkään säännöllisesti ja on oikeasti aika hassua ettei oo mitään tarvetta mennä tallille joka päivä. Kaapo ja Livi on vielä laitumella, ovat näillä näkymin elokuun loppuun jos vaan ruokaa riittää.
Jansu ja Leevi muutti takas kotia 3 viikon Lohtajan keskustassa olon jälkeen pari viikkoa sitten. Jansu on nyt saanut vaan olla, kirkolla ollessa liikkui melkein joka päivä. Tulevalla viikolla saa kengät, niin pääsee takas töihin. Samoin Kaapo ja Livi tullaan laittaa kenkään. Kaapolla olisi ajatus alkaa kohtapuolin vähän tekeen jotain, on aika tuhdissa kunnossa kun on vaan laiduntanut :D
Kolme steward harjoittelua oon kerenyt tehdä, enään kaksi jäljellä niin saan sitten anoa itselleni steward-oikeudet!
Kuvia en taas tähän tylsää, "ei päätä,ei häntää" , tekstiin saa, kaikki hyvät kuvat kun on puhelimessa.
maanantai 23. kesäkuuta 2014
Maalaismaisema
Toissa viikon torstaina vietiin Kaapo ja Livi laitumelle Lohtajalle. Siinä katsoessani ja kuvatessani heppasia tuli mieleeni seuraava kertosäe laulusta Maalaismaisema
" Katson maalaismaisemaa ja ymmärrän,
Kuinka onnellinen voikaan olla hän,
Joka täällä vaan saa aina asustaa -aa -aa.
Maalaismaisemaa en saata unohtaa."
Mistä löytyisi se oma maalaistalo tai oikeastaan kysymys kuuluu, miten saisin toisen puoliskon innostuman maalle muutosta? Karhissa on viime aikoina ollut myynnissä maalaistaloja, oioi ku oon niitä ihastellut :D (eilen ajelin siellä taas..)
" Katson maalaismaisemaa ja ymmärrän,
Kuinka onnellinen voikaan olla hän,
Joka täällä vaan saa aina asustaa -aa -aa.
Maalaismaisemaa en saata unohtaa."
Mistä löytyisi se oma maalaistalo tai oikeastaan kysymys kuuluu, miten saisin toisen puoliskon innostuman maalle muutosta? Karhissa on viime aikoina ollut myynnissä maalaistaloja, oioi ku oon niitä ihastellut :D (eilen ajelin siellä taas..)
keskiviikko 28. toukokuuta 2014
Kohtalo vai mikä..
Alla oleva teksti olikin jäänyt julkaisematta, mutta laitetaan se nyt, vähän myöhässä :)
Tammikuussa kun tein päätöksen, etten nyt ota mitään hevosta itelleni, niin muutama päivä sen jälkeen olin jo menossa hakemaan Helga-neitiä Kokkolaan.
Viime postaus missä vähän jo mietin et tuleva viikko (tämä) määrittelee aika pitkälle miten jatkossa tehdään ja ei, en mä hevosista luovu ja enkä tule edes pitään mitään taukoa vaikka vielä kaks viikkoa sitten olin ihan valmis laittaan ratsastuskamppeet kaapin perälle!
Paikkaansa pitää, että Helga jätti ison aukon jota en rehellisesti sanottuna olisi uskonut kun tamma tosiaan kaikkea muutakuin kenttähevonen. Oon aina tykänyt mennä myös koulua ja mikä sen hauskempaa kun saada myös tuloksia siinä!
Viime viikolla sain Perhosta viestiä ja tässä on nyt reilu viikko käyty puolin ja toisin keskusteluja ja nyt on varmistunut kaupat hevosesta, hevosesta jonka kanssa olen jo vuosia tehnyt töitä, myynnyt opetuskäyttöön jossa loistanut ja nyt tämä ruuna muuttaa takaisin Kokkolaan. Tässä vaiheessa moni jo varmaankin arvaa kenestä on kyse ;)
Käräjä, alias Kaapo kyseessä <3
Jonna osti Kaapon itselleen ja mä saan olla Kaapon hoitaja :D
Tammikuussa kun tein päätöksen, etten nyt ota mitään hevosta itelleni, niin muutama päivä sen jälkeen olin jo menossa hakemaan Helga-neitiä Kokkolaan.
Viime postaus missä vähän jo mietin et tuleva viikko (tämä) määrittelee aika pitkälle miten jatkossa tehdään ja ei, en mä hevosista luovu ja enkä tule edes pitään mitään taukoa vaikka vielä kaks viikkoa sitten olin ihan valmis laittaan ratsastuskamppeet kaapin perälle!
Paikkaansa pitää, että Helga jätti ison aukon jota en rehellisesti sanottuna olisi uskonut kun tamma tosiaan kaikkea muutakuin kenttähevonen. Oon aina tykänyt mennä myös koulua ja mikä sen hauskempaa kun saada myös tuloksia siinä!
Viime viikolla sain Perhosta viestiä ja tässä on nyt reilu viikko käyty puolin ja toisin keskusteluja ja nyt on varmistunut kaupat hevosesta, hevosesta jonka kanssa olen jo vuosia tehnyt töitä, myynnyt opetuskäyttöön jossa loistanut ja nyt tämä ruuna muuttaa takaisin Kokkolaan. Tässä vaiheessa moni jo varmaankin arvaa kenestä on kyse ;)
Käräjä, alias Kaapo kyseessä <3
Jonna osti Kaapon itselleen ja mä saan olla Kaapon hoitaja :D
maanantai 12. toukokuuta 2014
Matalaliitoa
En olis arvanut, et Helgan lähdettyä mun innostus ratsatukseen olis näin nollissa kuin on nyt. Hevosia on joilla saan mennä, mut fiilis välillä sellainen et voisin lopettaa koko heppa touhun tähän.
Vuosien aikana oon myynnyt hevosia, palauttanut ratsastettuani omistajille, osa on lopetettu mutta aina on ollut se kipinä jatkaa!
Tällä hetkellä tiiän, että tuleva viikko määrittelee aika pitkälle sen mitä jatkossa teen. Ehkä se on kohtalo, joka jälleen astui mukaan kuvioon, mutta mitä se tuo tullessaan jää nähtäväksi.
Kosti keväällä 2007.
Mamma ja Livi alue matkaratsastuskilpailuissa (50km) Forssassa 2007.
Vuosien aikana oon myynnyt hevosia, palauttanut ratsastettuani omistajille, osa on lopetettu mutta aina on ollut se kipinä jatkaa!
Tällä hetkellä tiiän, että tuleva viikko määrittelee aika pitkälle sen mitä jatkossa teen. Ehkä se on kohtalo, joka jälleen astui mukaan kuvioon, mutta mitä se tuo tullessaan jää nähtäväksi.
keskiviikko 30. huhtikuuta 2014
Nachtgeist
Nachtgeist eli tutummin Helga palautu sunnuntaina takaisin pitkäaikaiselle ratsastajalleen Suskille oltuaan mulla täällä Kokkolassa 3kk hoidossa Suskin sairasloman ajan.
Täytyy nyt myöntää, että vaikka Helga on aivan erinlainen kun hevonen jota olen itselleni ajatellut niin tämän tamman haluaisin omaksi! Helgasta ei taitaisi kenttäradoille olla, mutta voih, koulua voisin kilpailla tamman kanssa vaikka kuinka paljon ;) Mulle totesi yksi sunnuntain kisoissa, että "ehkä sussa asuu pieni kouluratsastaja" ;)
Tämän kolmen kuukauden aikana treenattiin Helgan kanssa ahkerasti, minä omaa ratsastusta jossa olikin ollut useamman kuukauden tauko. Käytiin kouluvalmennusten lisäksi myös estetreeneissä ja se oli hauskaa :) Muutamat koulukisat kerettiin myös kiertää ja pääsiäismaanantaina oltiin Vaasassa mätsäreissä joissa, lehteä lainaten, "Koko viisituntisen tapahtuman voiton: Best in show – tittelin vei kaunis mustankiiltävä rusettihai FWB-tamma Nachtgeist."
Sunnuntaina lähdettiin aamusta ajelemaan Ouluun, jossa oli aluekoulukilpailut. Helgan lisäksi matkaan lähti Jose 5kk ja mimmi-mummi. Oltiin ilmoittauduttu kahteen luokkaan, heB KN Special sekä heA Kenttäkilpailuohjelma n:o 6. Nyt täytyy tunnustaa jotain, mua, siis mua jota ei koskaan jännitä niin nyt vähän mahanpohjassa lenteli perhosia ku Ouluun ajeltiin ;)
Helga oli todella mukava ratsastaa heti ku nousin selkään ja tulos KN;stä oli 62% yhdestä säikähdyksesä huolimatta (Helga säikähti itseään radalla ;) ei kannata pärskiä jos se pelottaa!). Lopputuloksissa oltiin sijalla 3 ja valkoinen ruusuke koristi neitiä!
Aassa Helga-neiti oli vieläkin parempi kuin mitä beessä, vaikkakin oli jo hieman hyytyneen oloinen. Tasainen rata josta saatiin 62,813%, lopputuloksissa oltiin sijalla 11 kun 9 palkittiin. En voi muutakuin olla tyytyväinen päivän kilpailuun.
Kisapaikalta vietiin Helga Ankkurilahteen, jossa pääsi heti tarhaan ja tyytyväisenä kävi piehtaroimassa ja alkoi syömään.
Kyllä ne kyyneleet silmäkulmiin tuli kun kävin vielä viemässä Helgalle leipää ennenkuin suunnattiin auton nokka kohti Kokkolaa.
<3
Täytyy nyt myöntää, että vaikka Helga on aivan erinlainen kun hevonen jota olen itselleni ajatellut niin tämän tamman haluaisin omaksi! Helgasta ei taitaisi kenttäradoille olla, mutta voih, koulua voisin kilpailla tamman kanssa vaikka kuinka paljon ;) Mulle totesi yksi sunnuntain kisoissa, että "ehkä sussa asuu pieni kouluratsastaja" ;)
Tämän kolmen kuukauden aikana treenattiin Helgan kanssa ahkerasti, minä omaa ratsastusta jossa olikin ollut useamman kuukauden tauko. Käytiin kouluvalmennusten lisäksi myös estetreeneissä ja se oli hauskaa :) Muutamat koulukisat kerettiin myös kiertää ja pääsiäismaanantaina oltiin Vaasassa mätsäreissä joissa, lehteä lainaten, "Koko viisituntisen tapahtuman voiton: Best in show – tittelin vei kaunis mustankiiltävä rusettihai FWB-tamma Nachtgeist."
Sunnuntaina lähdettiin aamusta ajelemaan Ouluun, jossa oli aluekoulukilpailut. Helgan lisäksi matkaan lähti Jose 5kk ja mimmi-mummi. Oltiin ilmoittauduttu kahteen luokkaan, heB KN Special sekä heA Kenttäkilpailuohjelma n:o 6. Nyt täytyy tunnustaa jotain, mua, siis mua jota ei koskaan jännitä niin nyt vähän mahanpohjassa lenteli perhosia ku Ouluun ajeltiin ;)
Helga oli todella mukava ratsastaa heti ku nousin selkään ja tulos KN;stä oli 62% yhdestä säikähdyksesä huolimatta (Helga säikähti itseään radalla ;) ei kannata pärskiä jos se pelottaa!). Lopputuloksissa oltiin sijalla 3 ja valkoinen ruusuke koristi neitiä!
Aassa Helga-neiti oli vieläkin parempi kuin mitä beessä, vaikkakin oli jo hieman hyytyneen oloinen. Tasainen rata josta saatiin 62,813%, lopputuloksissa oltiin sijalla 11 kun 9 palkittiin. En voi muutakuin olla tyytyväinen päivän kilpailuun.
Kisapaikalta vietiin Helga Ankkurilahteen, jossa pääsi heti tarhaan ja tyytyväisenä kävi piehtaroimassa ja alkoi syömään.
Kyllä ne kyyneleet silmäkulmiin tuli kun kävin vielä viemässä Helgalle leipää ennenkuin suunnattiin auton nokka kohti Kokkolaa.
<3
keskiviikko 5. maaliskuuta 2014
Hevosmiestaitoa ei voi ostaa..
Olen viime aikoina jutellut sekä ammattilaisten, että harrastelijoiden kanssa hevosmiestaidosta. Itselläni sekä monella muulla on suuri huoli hevosmiestaidon katoamisesta :( En ole ensimmäinen joka asiasta kirjoittaa enkä viimeinenkään.
En halua loukata ketään tällä kirjoituksella, haluan enemminkin saada ihmiset ajattelemaan. Joku voi pahoittaa mielensä, pyydään anteeksi jo etukäteen.
"Rahalla saa ja hevosella pääsee" on tunnettu sananlasku ja tuntuu, että kaikki mitä teet hevosten kanssa maksaa, tuntuu jopa, että avustakin joutuu maksamaan. Kukaan ei halua auttaa toista, vaan jokaisen tulisi pärjätä itse tai jos joku haluaisikin auttaa, niin apua ei oteta vastaan koska pelätään, että mitähän olen sitten velkaa.
Tämän päivän trendi on se, ettei mitään saisi sattua hevosten kanssa, hevosia myös inhimillistetään liikaa. Vanhemmat jotka tuovat lapsiaan ratsastustunneille luulevat, että siellä kulkee robotti-hevosia joilla ei ole omaa ajattelua. Tippua ei saisi, siinä voi loukata. Varovainen tulee olla, tietenkin, mutta luotettaanko tänä päivänä liikaa kaikkiin turvavarusteisiin? Kypärä (jota ilman en itsekään koskaan ratsasta) on itsestään selvyys, mutta kun siihen lisätään päästä varpaisiin turvavarusteet ja kuitenkin sattuu jotain kun ei ole sitä hevossilmää. Mikä on tärkeintä? Mun vastaus on hevosmiestaito, taito osata ennakoida ja lukea hevosta, joku toinen voi olla toista mieltä.
Muistan omasta nuoruudestani (olenkin jo tosi vanha) kun kuuntelin vanhempia hevosihmisiä ja heidän kokemuksiaan. Mulla on ollut erittäin hyvät oppi-ihmiset joilta olen tietoa saanut niin ratsu- kuin ravipuolelta, ehkäpä osa lukeekin tätä mun kirjoitusta. Olen kysynyt, kokeillut, tehnyt virheitä ja oppinut niistä. Tänä päivänäkin uskallan kysyä ja tiiän, etten voi koskaan oppia kaikkea, aina on uutta opittavaa. Tätä olen myös itse yrittänyt viedä eteenpäin, auttaa ja opastaa, ainahan sitä ei arvosteta mutta siitä en välitä. Jokaisella saa olla omat mielipiteet.
Miten saisimme ihmiset ymmärtämään vielä paremmin sen, ettei hevosia voi liikaa imhimillistää ja paras turvavaruste on se hevosmiestaito?!
En halua loukata ketään tällä kirjoituksella, haluan enemminkin saada ihmiset ajattelemaan. Joku voi pahoittaa mielensä, pyydään anteeksi jo etukäteen.
"Rahalla saa ja hevosella pääsee" on tunnettu sananlasku ja tuntuu, että kaikki mitä teet hevosten kanssa maksaa, tuntuu jopa, että avustakin joutuu maksamaan. Kukaan ei halua auttaa toista, vaan jokaisen tulisi pärjätä itse tai jos joku haluaisikin auttaa, niin apua ei oteta vastaan koska pelätään, että mitähän olen sitten velkaa.
Tämän päivän trendi on se, ettei mitään saisi sattua hevosten kanssa, hevosia myös inhimillistetään liikaa. Vanhemmat jotka tuovat lapsiaan ratsastustunneille luulevat, että siellä kulkee robotti-hevosia joilla ei ole omaa ajattelua. Tippua ei saisi, siinä voi loukata. Varovainen tulee olla, tietenkin, mutta luotettaanko tänä päivänä liikaa kaikkiin turvavarusteisiin? Kypärä (jota ilman en itsekään koskaan ratsasta) on itsestään selvyys, mutta kun siihen lisätään päästä varpaisiin turvavarusteet ja kuitenkin sattuu jotain kun ei ole sitä hevossilmää. Mikä on tärkeintä? Mun vastaus on hevosmiestaito, taito osata ennakoida ja lukea hevosta, joku toinen voi olla toista mieltä.
Muistan omasta nuoruudestani (olenkin jo tosi vanha) kun kuuntelin vanhempia hevosihmisiä ja heidän kokemuksiaan. Mulla on ollut erittäin hyvät oppi-ihmiset joilta olen tietoa saanut niin ratsu- kuin ravipuolelta, ehkäpä osa lukeekin tätä mun kirjoitusta. Olen kysynyt, kokeillut, tehnyt virheitä ja oppinut niistä. Tänä päivänäkin uskallan kysyä ja tiiän, etten voi koskaan oppia kaikkea, aina on uutta opittavaa. Tätä olen myös itse yrittänyt viedä eteenpäin, auttaa ja opastaa, ainahan sitä ei arvosteta mutta siitä en välitä. Jokaisella saa olla omat mielipiteet.
Miten saisimme ihmiset ymmärtämään vielä paremmin sen, ettei hevosia voi liikaa imhimillistää ja paras turvavaruste on se hevosmiestaito?!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)