Kymmenen vuotta sitten en voinut sietää suomenhevosia, uskokaa tai älkää ja tähän oli syynä aikoinaan ratsastuskoulussa ollut ruuna Joto, joka yhdellä tunnilla nykki ohjia kädestä niin, että tuli isot rakot (en tänä päivänäkään ratsasta kumiohjilla!). Tämä siis tapahtui joskus 90-luvun alussa.
Yksi poikkeus mahtui mukaan ennen Ypäjä-aikoja, tamma Metsolan Ilo. Tarkkasilmäisimmäy ehkä huomaavat Ilon suvussa jotain yhtäläisyyksiä Jansuun.
2003 aloitin ratsastuksenohjaaja opinnot Ypäjällä ja syksyllä saatiin nimikkohevoset ratsastuskoulusta, niin sain pienen suokkiruunan nimeltään Papero. Jouluna 2003 kun saatiin omat nimikkoratsut, niin sain suomenhevostamman Lumilla ja kun tammalla ei voinut hypätä, niin estetunneilla mulla oli sh-ori Iikor ja nämä kaksi hevosta muuttivat mun käsityksen suomenhevosista <3
Ypäjällä ollessa sain vielä ratsastaa yhdellä hienolla suokilla, ruunalla Luigi, jolla tein kouluratsastuksen loppukokeet!
Keväällä 2005 palasin työssäoppimisjaksolle pohjanmaalle, NURKlle mutta Kosti muutti takaisin Kokkolaan, Sokojalle. Tallille oli silloin talven aikana tullut musta suomenhevosruuna Ilmo-Ilmiö, josta aika pian tuli mun hevonen, ensimmäinen oma suokki! Ilmiön kanssa kilpailtiin koulua, esteitä ja kenttää kaudella 2005, rusettihai ja aivan mahtava luonne. Tekniikka ei hyppäämisen kovin paljon ollut, mutta sydäntä sitäkin enemmän! Valitettavasti meidän yhteinen aika oli lyhyt ja huhtikuussa 2006 Ilmiö jouduttiin lopettamaan.
Keväällä 2006 oli ajatuksena laittaa ensimmäinen oma nuori hevonen ja tässä vaiheessa ei varmaankaan kenellekkään tullut yllätyksenä, että se on suomenhevonen, pieni ori Virkun Vihtori.
Vihtori muutti maaliskuussa Uudestakaupungista Nykaappiin missä asui 4-vuotiaaksi asti. Vihtorin kanssa käytiin näyttelyissä sekä laatuarvosteluissa. 4-vuotis keväänä laatuarvostelun irtohypytys meni penkin alle, mutta päivän kohokohta oli pienen, mun kouluttaman Vihtorin ratsastettavuuspisteet, jotka olivat 8,5!
Syksyllä 2009 Vihtori lähti Hämeenlinnaan Suskille ratsutettavaksi kun olin itse raskaana ja keväällä 2010 myin Vihtorin sen jäädessä liian pieneksi mulle.
Kesällä 2006 löysin Ilmiölle seuraajan, suklaanruskean orin Käräjä. Kaapon kanssa meni eka kesä opetellessa kaikkea uutta ja kaudella 2007 pääsimme kilpailemaan koulua, esteitä ja kenttää :) Orina Kaapo oli kiltti ja helppo käsitellä, mutta huono tapa oli stressaaminen tarhassa ja kun rauhattomaan liikkumiseen tarhassa lisätään treenit, niin Kaapo meni ylikuntoon, kenttähevosen treeniä ei oikein kestänyt ja lihasongelmien kanssa meni kausi 2008, kyseisen vuoden keväänä Kaapo myös ruunattiin. Kaudella 2009 kilpailtiinkiin pääsääntöisesti koulua, kaudella 2010, Joonan syntymän jälkeen kilpailtiin muutamat kisat, mutta sinä kesänä maastoiltiin paljon ja vähän treenattiin :) Alkutalvesta 2011 Kaapo muutti Perhon hevoskouluun, missä asustaa vieläkin. Tänä kesänä Kaapo pääsi takaisin kilparadoille, alue KN Special ja sijoitus napsahti!
Ratsastuskoulussa oli marraskuusta 2005 lähtien ollut ruuna Jansu , josta tuli mun treeni- ja kisaratsu keväällä 2008. Jansun kanssa pääsinkin kokemaan paljon ja tällä hetkellä ruuna viettää ansaitsemiaan eläkepäiviä pääsääntöisesti vaan maastoilemalla!
2009 mulla oli myös ratsastattevana yksi todella hieno 5-vuotias ruuna, Karl-Filip, jolla ratsastinkin siihen asti, että lopetin raskauden ollessa viikolla 17. Filli oli todella kiva ja yritteliäs nuori herra, miellyttävä ratsastaa. Nyt Filli on pärjänyt todella hyvin omistajansa kanssa alue- ja kansallisella tasolla.
Tässä muutamat tärkeät suomenhevoset mun elämästä, jokaisella on oma paikkansa mun sydämessä ja kaikki ovat antaneet paljon. Lisätään listaan vielä yksi ruuna, jolla saavutin halliestealuemestaruus mitalin 2006, S.P. Säväys.
Tällä hetkellä olen ilman hevosta, ensimmäinen lapsi on 3,5-vuotias ja toisen laskettu aika on kahden viikon päästä.
Mutta minkäs voit, kova hevoskuume on jo ja kyllähän se seuraava hevonen on suokki ;)
