Tänään mulla on viimeinen kesälomapäivä, ihmettelen kyllä, että miten 8 viikkoa on mennyt näin nopeasti ja oikeastaan mitään en oo tehnyt :/
Tosin osa lomasta on mennyt huonosta olosta kärsiessä. Jos rehellisesti sanon, niin oikeasti ottaa tällä hetkellä päähän sellaiset ihmiset jotka ei ymmärrä, että raskauspahoinvointi voi olla todella uuvuttavaa ja kestää koko raskauden ajan. On tullut kommentteja "iteppä oot aiheuttanut sen" jne. Miltähän kommenttien sanojista tuntuisi maata osa vuorokaudesta vessassa kun ei voi liikkua tai yrittää tehdä jotain kun koko ajan pitää oksentaa. Ja ei, ei auta syödä lyhyillä väleillä kun kaikki mitä syöt tulee hetken päästä ylös. Mulla meni keväällä pahoivointi niin pahaksi, että olin vuorokauden sairaalassa :(
Aamuheräämiset on kaikista pahinta, jos silloin on huono olo, niin tietääpä sitten, että se voi kestää koko päivän. Pääkipu on välillä todella armotonta, migreeninomaista.
Mutta positiivistä tässä on se, että tietää pahoinvoinnin loppuvan kun rakas vaavi syntyy!
Joona on tosi innoissaan vauvasta. Näyttää jo miten hoitaa vauvaa, haluaa pitää sitä sylissä, antaa sille ruokaa :) Tänään katseli omia vauvakuvia ja mietti, kuinka pieni on ollut. Eilen käytiin katsomassa reilun 3 viikon ikäistä vauvaa ja voih ku Joona tykkäs! Silitteli vauvaa, tutki jalkoja ja käsiä ja olisi niin mielellään ottanut sen syliin :D <3
Tulipas taas blogiteksti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti