En usko, että sanonta nyt ihan kokonaan pitää paikkaansa, huolia kun on kaikilla, myös ei-hevosenomistajilla. Nyt olen huomanut vaan, että todella moni miettii hevosen myyntiä omista hevosystävistäni. Osa on jo sen päätöksen tehnyt ja jotku jopa lopettaneet kokonaan.
Voisikohan meidän iällä olla jotain tekemistä asian kanssa? En taida osata vastata edelliseen, mutta alamme olemaan sen ikäisiä, että suurimmalla osalla on perhe, pieniä lapsia ja silloin asioiden tärkeysjärjesty muuttuu.
Uskon, että mihin päätökseen kukin meistä päätyy, niin se on itselleen se oikea ratkaisu!
Vaikka itse olen palannut harrastuksen pariin reilun 10 vuoden hevosettoman ajan jälkeen (se aika oli lähinnä mainitsemistasi syistä), en edelleenkään ole joka päivä ihan varma, onko hevosen omistaminen pelkkää autuutta. Ainakin sillä varmistaa jatkuvan rahanmenon, myös melko tiukan aikataulun. Joskus tuntuu, että aika kovan hinnan tulee maksaneeksi harrastuksesta, jota ehtii lähinnä viikonloppuisin harrastella.
VastaaPoistaSitten sitä käy maastoilemassa keskellä lumisia puita hevosella, jota rakastaa melkein yhtä paljon kuin lapsiaan, ja muistaa taas miksi omistaa oman hevosen... Mutta silti, onneksi on apujoukkoja!